Radanrakentajien kiviaidat

17.10.2019

Radanrakentajien kiviaita on osa Toijala-Helsinki ja Toijala-Turku radan historiaa. Satoja metriä, jopa kilometrejä pitkä kiviaita löytyy esimerkiksi Akaassa Tyrisevän ja Tarttilan seudulla, Toijala-Helsinki junaradan varrelta.

Kiviaitojen historiaa

Aikoinaan oli höyryveturit ainoastaan käytössä niin puu ja kivihiili palaessaan saattoi ilmaan kipinöitä jotka lensivät "minne sattuu". Kiviaidoilla pyrittiin osittain estämään metsäpalojen ja tulipalojen syttyminen radanvarsilla.

- Kiitos L.Hyvärinen -

Jos oikein muistan niin rataa rakennettaessa ennen vuotta 1870 oli käsillä suuret katovuodet ja suoranainen nälänhätä. Valtavalle radanrakennustyömaalle vaelsi ihmisiä kauempaakin, vähän sen ajan pakolaisia. Jos kotitöllissä ei ollut ruokaa niin vaimot tai mahdollisesti koko perheet tulivat miehen perässä työmaalle ruoan toivossa.
Mikäli oikein muistan, niin vähän ikään kuin säälistä vaimoväelle ja auttamaan jaksaville lapsille luotiin työmaa tuosta että lastasivat ja pinoaisivat kiviaitoja, mahdollisesti suojaamaan rataa nautakarjalta. Vähän sellaista hätäaputyötä kuitenkin. Ratahan tehtiin Venäjän tsaarin ja Suomen suuriruhtinaan (sama henkilö) piikkiin ja ehkä sieltä piikistä oli irroitettavissa hiukan rahaa tälläisiin hätäa-aputöihin.
Rataa rakennettaessa kuoli tuhansia ihmisä nälkään ja erityisesti kulkutauteihin. Ja rautatie Hämeenlinnasta Tampereelle ja samanaikaisesti Toijalasta Turkuunhan rakennettiin 1872-1876 eli heti kohta sen jälkeen kun mainittu Pieterin rata - nykyinen päärata olis saatu tehtyä. Olisiko samoja hätäaputöitä teetetty täälläkin ei ole tiedossani, mutta se selittäisi näitä saman näköisiä kiviaitoja.

- Kiitos K.Lumirae -

Vanhimpien ratojen varsilla on joissain kohdin säilynyt luonnonkivistä kylmämuurattuja kipinäaitoja. Niitä rakennettiin rata-alueen rajalle pitämään karja pois radalta ja estämään junan pyörien iskemien kipinöiden sytyttämien maastopalojen leviäminen. Vanhimmat aidat rakennettiin hätäaputöinä Pietarin radan varteen suurina nälkävuosina 1860-luvun lopussa. Samaan ajankohtaan liittyvät myös radan varsilla olevat radanrakentajien hautausmaat. 1900-luvun puolella ei kipinäaitoja tiettävästi enää rakennettu. Lähde: Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Suomen vanhimpaan rataverkkoon liittyvät käytöstä pois jääneet rakenteet kuten kipinäaidat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.

Kiviaitoja on helppo mennä ihmettelemään ajamalla Metsä-Karintietä n. 1 km ja siitä radan huoltotielle. Aitoja on molemmin puolin rataa. Osittain ovat ajan saatossa kaatuneet mutta mitä pidemmälle kävelet niin aitamuodostelmat löydät erittäin hyvin.